❈ Tietoa yhdistyksestä ❈ 

Meditatiivinen pyhä tanssi -yhdistys rekisteröitiin vuonna 2018. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää pyhän tanssin asemaa ja viedä pyhän tanssin tietoutta ja harrastuneisuutta eteenpäin seurakunnissa ja kaikkien innostuneiden parissa. 

Sana meditatiivinen yhdistyksen nimessä määrittää tätä tanssilajia, joka on mietiskelevää kehorukousta.

Jos haluat liittyä jäseneksi, voit ilmoittautua yhdistyksen puheenjohtaja Tiina Sara-aholle sähköpostitse saraaho(a)gmail.com. Jäsenmaksu on 20 €/ kalenterivuosi.

Jäsenenä sinulla on etusija pyhän tanssin tapahtumiin, saat säännöllisen tiedotteen kootuista pyhän tanssin tapahtumista Suomessa ja ulkomailla sekä tietoa kirjallisuudesta, tutkimuksista ja pyhän tanssin koreografioista ja musiikeista. Lisäksi voit lainata esiintymispukuja ja rekvisiittaa ilmaiseksi (Riitta Vainion perikunnan lahjoitus, kuvaesimerkki puvuista alla), ideoida toimintaa ja kertoa mitä toivot yhdistyksen järjestävän. Mikäli ohjaat itse tanssia, voidaan tapahtumasi julkaista yhdistyksen kotisivuilla. 

Tervetuloa mukaan toimintaan! 

Tamara Perovuo, Liisa Palin ja Arja Tervo Pro Dance -gaalassa Aleksanterin teatterissa 3.3.2019 yhdistykseltä lainatuissa puvuissa.
Tamara Perovuo, Liisa Palin ja Arja Tervo Pro Dance -gaalassa Aleksanterin teatterissa 3.3.2019 yhdistykseltä lainatuissa puvuissa.


Tietoa meditatiivisesta pyhästä tanssista

Meditatiivinen pyhä tanssi otettiin käyttöön nykyisessä muodossaan saksalaisen professori Bernhard Wosienin (1908-1986) työn kautta. Hän oli luterilaisen papin poika ja opiskeli itsekin teologiaa. Wosien teki 50-vuotisen työuransa Berliinin valtiollisessa oopperassa tanssijana, koreografina ja balettimestarina. Työuransa jälkeen hän alkoi tutkia kansantansseja, tanssirituaaleja ja tanssien symboliikkaa. Tutkimustensa pohjalta hän loi kansantanssien perusmuotoihin uusia koreografioita, joissa oli hengellinen sisältö. Hän käytti myös teemaansa sopivia alkuperäisiä tansseja. Wosien kutsui luomiaan tansseja nimellä tanzmeditation. Tämä tanssimuoto on vakiinnuttanut asemansa useissa Eurooopan maissa ja myös sen ulkopuolella.

Pyhän tanssin ryhmiä toimii kirkkojen yhteydessä tai niiden ulkopuolella esimerkiksi terapiatyössä.

Pyhä tanssi on yksi liturgisen tanssin laji. Se ei ole esittävää, vaan on tarkoitettu tuomaan rauhan ja läsnäolon kokemus osallistujalle. Koreografi Carla De Sola (1937) on määritellyt liturgisen tanssin jakamalla sen kolmeen ryhmään:

  1. Tanssimeditaatio eli Pyhä tanssi. Näiden tanssimeditaatioiden voima on esteettisessä kokonaistunnelmassa ja liikkeiden toiston määrässä. Rukous on hienovaraista ja samalla voimakasta. Kun tanssimeditaation liikkeitä toistetaan, tavoitellaan voimakkaimmillaan kokemusta, jossa pyhyys voi täyttää siihen osallistuvan olemuksen. Osallistujat ovat kertoneet kiitollisuuden, rauhan, voimakkaan läsnäolon, ajattomuuden, kauneuden ja pyhyyden kokemuksista. Tämän tanssilajin askeleet ovat helppoja, jolloin kenen tahansa on helppoa tulla mukaan.
  2. Kansantanssien pohjalle kehitetty tyyli, joissa toteutuu yhteisöllinen liikkumisen tarve. Ne ovat seurakuntalaisten kesken tanssittavia piiritansseja, kulkueita ja yhteisötansseja. Näissä tansseissa osallistujat etsivät kanavaa kokonaisvaltaiselle hengellisyyden kokemukselle ja ilmaisulle.
  3. Ammattitanssijoiden visuaalinen taide. Tanssitaiteilijat ovat pitkälle koulutettuja omalla taiteenalallaan. He työstävät kristillisiin teemoihin pohjautuvia koreografioita valmiiksi esityksiksi. De Solan mukaan liikkeiden ja tanssien harjoittelu ja esitysten toteuttaminen ilman hengellistä ulottuvuutta voi jäädä sielulle hedelmättömäksi. Kun liikkeeseen yhdistää hengellisen syvyyden, voi se hänen mukaansa johtaa ihmisen kaipaamiin pyhyyden kokemuksiin.


Yhdistyksen säännöt ❈


1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Meditatiivisen pyhän tanssin yhdistys ry ja sen kotipaikka on Helsinki.
2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena ylläpitää ja kehittää meditatiivisten, pyhien tanssien harrastusta ekumeenisessa ja uskontodialogisessa hengessä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
- edistää ihmisten, kirkkojen ja uskontojen välistä yhteyttä musiikin, liikekielen ja sanattoman kohtaamisen avulla
- tuo osallistavaa, meditatiivista tanssimenetelmää jokaisen kiinnostuneen ulottuville
- järjestää koulutuksia, kursseja ja matkoja sekä luennointi- ja esitelmätilaisuuksia itsenäisenä yhdistyksenä sekä yhdessä muiden tahojen kanssa ylläpitäen ja levittäen tietoa pyhistä tansseista
- ylläpitää luetteloa koulutuksen saaneista ohjaajista sekä luo suuntaviivat ja raamit yhdistyksen piiristä käsin toimiville ohjaajille palkkio- ja koulutuskysymyksissä
Toimintansa tukemiseksi yhdistys
- kerää jäsenmaksuja
- voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja
- voi asianmukaiset luvat saatuaan järjestää rahankeräyksiä, myyjäisiä ja arpajaisia
- voi järjestää maksullisia tilaisuuksia kuten kursseja, seminaareja ja esityksiä
3. Jäsenet
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Yhdistyksen hallitus hyväksyy varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet. Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.
4. Jäsenen eroaminen tai erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt kahtena vuonna erääntyneen jäsenmaksun suorittamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvollisuudet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
5. Liittymis- ja jäsenmaksu
Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.
6. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 2-8 muuta varsinaista jäsentä sekä 0-8 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kukin yksin.
8. Tilikausi
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille/tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien on annettava lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.
9. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.
11. Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.